Dokumentit
Tulokset 1 - 50 / 63 » Katso galleria
| # | Kuvake | Kuvaus | Liitetyt henkilöt |
|---|---|---|---|
| 1 |  | 1918-kirja-v3-verkkoon | |
| 2 |  | 1918-kirja-v3-verkkoon.pdf | |
| 3 | | 1918-kirja-v3-verkkoon1.pdf | |
| 4 |  | 2022_Komoinen_1_July_29.jpg | |
| 5 |  | Alma 1900 i sorg efter moderns död.jpg | |
| 6 |  | Anna Behrens gratuleras av Anna | |
| 7 |  | Arvid Behrens brev 1881 1 | |
| 8 |  | Arvid Behrens brev 1881 2 | |
| 9 |  | Arvid Behrens brev 1884 | |
| 10 |  | Avantouinnista Artikkeli avantouinnin myönteisistä terveysvaikutuksista. Julkaistu Helsingin lääkärilehdessä 3 / 1958. | |
| 11 |  | Baeckmanin sukuvaakuna | |
| 12 |  | Den ena av två stolar tillverkade av Robert Leonard Häggman Stolarna är gjorda på Leonard Häggmans möbelsnickeri år 1891. Tuolit valmistettiin Leonard Häggmanin huonekalupuuverstaassa vuonna 1891. The chairs were made at Leonard Häggman's furniture carpentry in 1891. | |
| 13 |  | Emil Behrens 1908: Gertrud Goldfriedrich (akvarell) Gertrud var syster till Hertha Behrens f. Goldfriedrich Om. Johan Nikula | |
| 14 |  | Emil Behrens födelsedagshälsning till Sigrid Rinne 1930 | |
| 15 |  | Emil Rautala: Juhani Rinne Museovirasto | |
| 16 |  | Familjen Behrens tomtar | |
| 17 |  | Fritziska sidenvävargården ca 1750 Fritziska sidenvävargården, senare Henriksdals malmgård. Rekonstruktionsskiss från år 1751. Längst upp vid Surbrunnsgatan bostaden och sidenväveriet och nedanför terrassen trädgården. Vid Stora Badstugatan bostäder för fabriksfolket m.m., vid tomtgränsen ligger ladugården. Fritzin silkkikudontatalo, myöhemmin Henriksdalin malmitila. Entisöintiluonnos vuodelta 1751. Surbrunnsgatanin huipulla asuinrakennus ja silkkikutomo sekä terassin alapuolella puutarha. Stora Badstugatanilla tehtaan työntekijöiden asunnot jne., tontin rajalla on navetta. Fritz's silk weaving yard, later Henriksdal suburban house. Reconstruction sketch from the year 1751. At the top of Surbrunnsgatan the residence and the silk weaving mill and below the terrace the garden. At Stora Badstugatan, housing for the factory workers, etc., at the plot boundary is the barn. | |
| 18 |  | Halisten Komoinen Turussa | |
| 19 |  | Hazelius-gården på Skansen i Stockholm Henriksdal köptes 1801 av fabrikören Nils Häggman, som 1803 byggde om huset till sitt nuvarande skick. Han gick i konkurs 1808 och förlorade äganderätten. Byggnaden flyttades till Skansen 1926 och går nu under namnet Hazeliushuset efter Nordiska museets och Skansens grundare Artur Hazelius som föddes i huset 1833. Henriksdalin osti vuonna 1801 teollisuusmies Nils Häggman, joka 1803 rakensi talon uudelleen nykyiseen kuntoonsa. Hän meni konkurssiin vuonna 1808 ja menetti omistuksensa. Rakennus siirrettiin Skanseniin vuonna 1926, ja nyt se on saanut nimekseen Hazeliushuset Pohjoismaisen museon ja Skansenin perustajan, talossa vuonna 1833 syntyneen Artur Hazeliuksen mukaan. Henriksdal was bought in 1801 by the manufacturer Nils Häggman, who in 1803 rebuilt the house to its current condition. He went bankrupt in 1808 and lost ownership. The building was moved to Skansen in 1926 and now goes by the name Hazeliushuset after the founder of the Nordic Museum and Skansen, Artur Hazelius, who was born in the house in 1833. | |
| 20 | | Helena Rinteen tarina | |
| 21 | | Kuvaan liittyy ainakin yksi elossa oleva henkilö - Yksityiskohtia ei näytetä. | |
| 22 | | Henrik Rinne II maailmansodassa | |
| 23 |  | Hm onnittelee Sonja Behrensiä Konstantininkadulla | |
| 24 | | index.html | |
| 25 |  | Industripalatset på Stockholmsutställningen 1897 Stockholmsutställningen besöktes av Emil och Sigrid Behrens 1897 | |
| 26 |  | Johanna Behrens guldring | |
| 27 | | Kuvaan liittyy ainakin yksi elossa oleva henkilö - Yksityiskohtia ei näytetä. | |
| 28 |  | Juhani Rinteen exlibris | |
| 29 |  | Komoisten aitat, Halinen, Turku 2016 | |
| 30 | | Komoisten kummut Kohde käsittää kaksi kumparetta, joista koekaivauksissa löydettiin rautakautisia saviastian palasia ja palanutta luuta. Ne sijaitsevat aivan Aurajoen rannassa sen pohjoispuolella ja niiden etelärinteet laskevat suhteellisen jyrkästi jokeen. Kumpuja on arveltu haudoiksi. | |
| 31 |  | Luonnonmaan itäranta missä Amos Anderssonin huvila | |
| 32 |  | Mössö kartalla Koordinaatit: 60°1.8′N, 24°32.23′E | |
| 33 | | Några minnen från Mössötiden 4.12.1982 julkaistiin lehtisessä "I ALLA VÄDER är SLÄKTEN BÄST" kirjoitus Ann-Marien 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Kirjoituksen otsikkona oli "Några minnen från Mössötiden". | |
| 34 |  | Ote vuoden 1918 päiväkirjasta Päiväkirjaote Juhani Rinteen kirjoittamasta päiväkirjasta. Päiväkirja on osa Juhanin perintöä, jota on jaettu suvun jäsenille. Tämä teksti on kirjoitettu aikana, jolloin Suomessa käytiin sisällissotaa. Puhtaaksikirjoitti Irma Vierimaa. | |
| 35 | | Ote vuoden 1919 päiväkirjasta Päiväkirjaote sisältää kaikki kirjoitukset Mössön saarella vietetyistä lomajaksoista. Puuttuvia tekstinosia osoittaa kolme pistettä. | |
| 36 |  | Otto Behrens 1887: Eastern Y.C. Volunteer Sporten 7 1887 nr 11 s 94 | |
| 37 |  | Otto Behrens 1887: Royal Clyde Y.C. Cutter Thistle Sporten 7 1887 nr 11 s 94.jpg | |
| 38 |  | Otto Behrens 1887: Schooner American kannu 1881 Sporten 7 1887 nr 10 s 84 | |
| 39 |  | Otto Behrens 1888: Abborren på kroken Sporten 8 1888 nr 5 s 48 | |
| 40 |  | Otto Behrens 1888: Amiral Grigorij Ivanovitj Butakov (1820-1882) Sporten 8 1888 nr 4 s 37.jpg | |
| 41 |  | Otto Behrens 1888: I Hangö Sporten 8 1888 nr 11 s 95.jpg | |
| 42 |  | Otto Behrens 1888: Kuttern Judith Sporten 8 1888 nr 11 s 99.jpg | |
| 43 |  | Otto Behrens 1888: Vid Dagmars källa Sporten 8 1888 nr 11 s 95.jpg | |
| 44 |  | Otto Behrens 1889: Sporten-lehden vinjetti Sporten 1889 nr 4.jpg | |
| 45 |  | Otto Behrens 1915: Lev Tolstoj Chicagon töitä | |
| 46 |  | Otto Behrens: Det sjuka barnet Chicagon töitä | |
| 47 |  | Otto Behrens: Istuva mies Chicagon töitä | |
| 48 |  | Otto Behrens: Vanha mies Chicagon töitä | |
| 49 |  | Otto och Mathilda Behrens.jpg | |
| 50 | | Kuvaan liittyy ainakin yksi elossa oleva henkilö - Yksityiskohtia ei näytetä. |