Tulokset 1 - 50 / 84 » Katso galleria
| # | Kuvake | Kuvaus | Liitetyt henkilöt |
|---|---|---|---|
| 1 | 1887 Estern Y.C. Volunteer av Otto Behrens i Sporten 7 1887 nr 11 s 94.jpg | ||
| 2 | Amp pala vaa Eero Ekqvistin Nummi-aiheinen pakina. Ote Kallioniemi, Jouni, Kaikkien aikojen Turku-kirjasta, Turku 1992 s. 32 | ||
| 3 | Anna Behrens gratuleras av Anna | ||
| 4 | Ännu en gång Arvid Rinteen kertomus Oscar ja Sigrid Nikula häistä perhelehdessä I alla väder 1982 | ||
| 5 | Arvid Behrens brev 1881 1 | ||
| 6 | Arvid Behrens brev 1881 2 | ||
| 7 | Arvid Behrens brev 1884 | ||
| 8 | Arvid Rinteen puhe Ann-Marielle 4.12.1982 Ann-Marie Österlund täytti 70 vuotta. Perhelehdestä I alla väder | ||
| 9 | ![]() | Avantouinnista Artikkeli avantouinnin myönteisistä terveysvaikutuksista. Julkaistu Helsingin lääkärilehdessä 3 / 1958. | |
| 10 | Baeckmanin sukuvaakuna | ||
| 11 | Emil Behrens 1908: Gertrud Goldfriedrich (akvarell) Gertrud var syster till Hertha Behrens f. Goldfriedrich Om. Johan Nikula | ||
| 12 | Emil Behrens födelsedagshälsning till Sigrid Rinne 1930 | ||
| 13 | Emil Rautala: Juhani Rinne Museovirasto | ||
| 14 | Familjen Behrens tomtar | ||
| 15 | Frans Rinne 60-vuotias Uusi Aura 1.6.1935 | ||
| 16 | Fritziska sidenvävargården ca 1750 Fritziska sidenvävargården, senare Henriksdals malmgård. Rekonstruktionsskiss från år 1751. Längst upp vid Surbrunnsgatan bostaden och sidenväveriet och nedanför terrassen trädgården. Vid Stora Badstugatan bostäder för fabriksfolket m.m., vid tomtgränsen ligger ladugården. Fritzin silkkikudontatalo, myöhemmin Henriksdalin malmitila. Entisöintiluonnos vuodelta 1751. Surbrunnsgatanin huipulla asuinrakennus ja silkkikutomo sekä terassin alapuolella puutarha. Stora Badstugatanilla tehtaan työntekijöiden asunnot jne., tontin rajalla on navetta. Fritz's silk weaving yard, later Henriksdal suburban house. Reconstruction sketch from the year 1751. At the top of Surbrunnsgatan the residence and the silk weaving mill and below the terrace the garden. At Stora Badstugatan, housing for the factory workers, etc., at the plot boundary is the barn. | ||
| 17 | Grimman kaupungista 2024 | ||
| 18 | Helena Rinteen tarina | ||
| 19 | Kuvaan liittyy ainakin yksi elossa oleva henkilö - Yksityiskohtia ei näytetä. | ||
| 20 | Henrik Rinne II maailmansodassa | ||
| 21 | Hm onnittelee Sonja Behrensiä Konstantininkadulla | ||
| 22 | I alla väder är släkten bäst Arvid Rinteen 1982 kirjoittama perhelehti | ||
| 23 | Illalliskutsu kreivi von der Goltzilta Kreivi Rüdiger von der Goltz komensi Saksan joukot Suomessa vuonna 1918. Hän asui Smolnassa Helsingissä. | ||
| 24 | Industripalatset på Stockholmsutställningen 1897 Stockholmsutställningen besöktes av Emil och Sigrid Behrens 1897 | ||
| 25 | Johanna Behrens guldring | ||
| 26 | Kuvaan liittyy ainakin yksi elossa oleva henkilö - Yksityiskohtia ei näytetä. | ||
| 27 | Juhani ja Sigrid Rinne matkalla Saksaan 1907 Yhteenveto matkalla pidetystä kassakirjasta | ||
| 28 | Juhani Rinne 1950 | ||
| 29 | Juhani Rinteen exlibris | ||
| 30 | Juhani Rinteen hautajaiset Hietaniemen kappelissa 1950 Hufvudstadsbladet 18.8.1950 | ||
| 31 | Juhani Rinteen koulu- ym todistuksia | ||
| 32 | Juhani Rinteen päiväkirja Sisällissota 1918 | ||
| 33 | ![]() | Juhani Rinteen päiväkirja Kuvakirja 1918 sisällissodasta. Tekijä Irma Rinne | |
| 34 | Juhani Rinteen päiväkirja. Ote Juhani Rinteen kirjoittamasta päiväkirjasta. Päiväkirja on osa Juhanin perintöä, jota on jaettu suvun jäsenille. Tämä teksti on kirjoitettu aikana, jolloin Suomessa käytiin sisällissotaa. Puhtaaksikirjoitti Irma Rinne. | ||
| 35 | Juhani Rinteen päiväkirjasta 1919 Päiväkirjaote sisältää kaikki kirjoitukset Mössön saarella vietetyistä lomajaksoista. Puuttuvia tekstinosia osoittaa kolme pistettä. | ||
| 36 | Kapitlet moster Sonja Arvid Rinteen 1982 kirjoittama perhelehdessä I alla väder | ||
| 37 | Komoisten aitat, Halinen, Turku 2016 | ||
| 38 | Komoisten kummut Kohde käsittää kaksi kumparetta, joista koekaivauksissa löydettiin rautakautisia saviastian palasia ja palanutta luuta. Ne sijaitsevat aivan Aurajoen rannassa sen pohjoispuolella ja niiden etelärinteet laskevat suhteellisen jyrkästi jokeen. Kumpuja on arveltu haudoiksi. | ||
| 39 | Koulutodistus 1893 Johan Gustav Kuikkula-Rinne: koulutodistus Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta 1885-1893 | ||
| 40 | Latvian Drei-Sternorden 3. Klasse myönnetään Kunniamerkki oli kiitos Juhani Rinteen avusta Zweiter Baltischer Archäologen-kongressin järjestämisestä Riiassa 1930 | ||
| 41 | Lilly Österlund | ||
| 42 | Luonnonmaan itäranta missä Amos Anderssonin huvila | ||
| 43 | Lyyli Kaislan kirje Juhani Rinteelle 16.5.1900 1 Lyyli kiittää kutsusta seppeleensitojattareksi ja mainitsee kirjeessä "murbro" Kustaa Kuikkulaa sekä Miinu Kustaantytärtä | ||
| 44 | Lyyli Kaislan kirje Juhani Rinteelle 16.5.1900 2 | ||
| 45 | Miinu Kuikkulan kuolinilmoitus Lähetetty Juhani-veljelle Helsinkiin | ||
| 46 | Miinun kirje Juhani-veljelleen 1895 | ||
| 47 | Mössö kartalla Koordinaatit: 60°1.8′N, 24°32.23′E | ||
| 48 | Några minnen från Mössötiden Arvid Rinne 1982 i familjetidningen "I alla väder" | ||
| 49 | Ohjeita tietojen syöttöön Muutamia ohjeita siitä, miten tietoja syötetään TNG-sivustolle. | ||
| 50 | Ote Piikkiön kartasta 1879 Katari on punainen suorakulmio kukkulalla rautatien eteläpuolella ja joen itäpuolella, kirkko ja osa pelloista ovat rautatien pohjoispuolella. Talo tuhoutui tulipalossa ja sen paikalla seisoo Pontelan seurojentalo. Perhe osti Kaarinan Kuikkulan 1879. |